Viikot vierivät ja PennyMarkt:n tarjoukset vaihtuvat. Berliiniä on jo alettu tosissaan koristella jouluun. Kaduilla ja ostoskeskuksissa on jouluvaloja, kaupat ovat täynnä joulukoristeita ja -suklaita, ja Potsdamer Platzille on rakennettu kokonainen jouluaukio, sisältäen luistelukentän ja pulkkamäen.
Viides työviikko ei ole tuonut tullessaan kerrassaan mitään uutta. Varovasti laskemme jo jäljellä olevia työpäiviä, miettien kuitenkin miten työpäivien väheneminen vie meitä myös kohti kotiin paluuta. Miten pärjäämmekään, kun emme enää kahden minuutin välein kulkevilla metroilla pääse hetkessä joka paikkaan? Tai kun suklaalevy maksaa yli euron? Entäs kun palaamme täältä +15 asteen lämmöstä pakkasen ja lumen keskelle? Ei auta kuin ottaa ilo irti jäljellä olevista päivistä.
Kuten jo aiemmin todettu, arki-iltoina ei paljoa ehdi tapahtua. Lähinnä illat kuluvat kun seuraamme lähikaupan mainoslehtisiä, syömme ja luemme. Viikonloppuina sitten ollaan tehokkaampia. Viides viikonloppu alkoi leffalla Sony Centerin CineStarin luultavasti isoimmassa salissa, kun kävimme katsomassa uutuusleffan Due Daten. Leffa oli huippu, nauroimme vatsalihakset ihan kipeiksi!
Lauantai oli (taas) shoppailupäivä. Aamu alkoi jälleen uudessa shoppailukeskuksessa, tosin kaupat tuntuvat jo olevan aina samoja… Lisäksi kiertelimme katuja jotka olivat täynnä pikkuputiikkeja. Lopulta löysimme tiemme jälleen Alexaan, siihen yhteen Berliinin suurimmista ostoskeskuksista. Tällä kertaa aloitimme ylimmästä kerroksesta, jota aiemmin emme jaksaneet kunnolla enää kiertää väsymyksen takia.
Sunnuntaina päätimme olla taas vähän enemmän historian ja kulttuurin ystäviä. Päivään varauduimme ensimmäisenä syömällä hyvin: PennyMarkt:n viikon paras tarjous oli ehdottomasti pakaste-XXL-perhelasagne. Kahden tunnin paisto-operaation jälkeen olimme jo niin nälkäisiä, että tuo kahden kilon lasagne katosi saman tien. Seuraavaksi suuntasimme Museosaarelle, johon matkalla päädyimme jälleen kiertämään yhden taide- ja käsityötorin, jossa teimmekin hieman matkamuisto-ostoksia. Museosaarella suuntasimme Saksan Historian Museoon, jossa oli erikoisnäyttelyn aiheena ”Hitler ja Saksa”. Museo osoittautui hieman pettymykseksi: melko pieni, vain kaksi näyttelyä (Hitler-näyttelyn lisäksi Saksojen yhdistymisestä oli yhdessä pienessä salissa pari filmiä ja paljon tekstiä), museo oli ahdas ja täynnä väkeä (kuului paljon myös suomenkieltä) ja jouduimme paljon jonottelemaan, eikä museossa juurikaan ollut käännetty tekstejä englanniksi, joten monien kuvien ja tavaroiden merkitys jäi meille tuntemattomaksi. Mutta ainakin voinee olla historian ope ylpeä (tai saksan ope pettynyt): museossa emme oppineet oikeastaan mitään, mitä emme jo olisi tienneet edellisen historian kurssin perusteella.
Iltapäivällä oli vielä sen verran aikaa, että kävimme pyörähtämässä (taas) yhdessä uudessa ostoskeskuksessa. Pienehkö Ring-Center (joka muuten sijaitsee S-Bahn Ringin varrella) ei tarjonnut meille juurikaan uusia liikkeitä, mutta tulipahan sekin käytyä. Ja seuraavaksi väsyneinä kohti työviikkoa numero 6.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti